Pohjois-Savon maaseutualueilla on alkamassa uusi yhteisölähtöinen ympäristö- ja ilmastohanke, Kestävät kylät. Sen toiminnalla vahvistetaan maaseudun yhteisöjen ympäristötietoisuutta ja aktivoidaan konkreettisia ympäristötoimia kylissä. Tavoitteena on käynnistää vähintään 45 ympäristötekoa Pohjois-Savossa. Kyliä kutsutaan mukaan avoimella kutsulla. Lisäksi kyliä kartoitetaan mukaan etsivällä ympäristötyöllä.
Yhteisöpuutarhoja, maisemanhoitoa tai vaikka kierrätystaidetta
Maaseutualueiden ilmasto- ja ympäristöhaasteet ovat kasvaneet viime vuosina, mutta ratkaisuja niihin on jo olemassa. Tärkeää on saada nämä ratkaisut eri toimijoiden tietoon ja käyttöön. Paikallisesti toteutettavat, yhteisölliset ympäristötoimet ovat tehokas keino saavuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Toimenpiteillä lisätään maaseudun asukkaiden ympäristötietoisuutta ja edistetään arjen kestävää kehitystä.
Hankkeessa kyliä ja yhteisöjä kannustetaan ympäristösuunnitteluun ja käytännön ympäristötekoihin, kuten maisemanhoitoon, energiaremontteihin, yhteisöpuutarhoihin, kierrätykseen, kimppakyytijärjestelmiin ja vesistökunnostuksiin. Jokainen kylä voi valita itselleen sopivimman ympäristöteon, ja hankkeessa on tarjolla asiantuntija-apua ja tarvittavaa rahoitusta toteutukseen.
Yhteisöjen aktiivinen osallistuminen ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa kestävien ja ympäristöystävällisten käytäntöjen leviämisessä.
Yhteistyössä ympäristötekoja
Kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maaseudun kylät ja yhteisöt. Erityisesti kyläyhteisöjen ja paikallisten toimijoiden osallistuminen on tärkeää, sillä heidän aktiivisuutensa ja mahdollisuutensa osallistua suunnitteluun ja toteutukseen ovat merkittävässä roolissa pysyvien tulosten saavuttamiseksi. Hyödynsaajia ovat kyläläiset, paikalliset yhteisöt ja laajemmin koko maakunta, sillä toiminnan kautta parannetaan koko alueen ympäristön tilaa ja edistetään hiilineutraalisuutta.
Toiminnassa hyödynnetään aiemmista ohjelmakausista saatuja kokemuksia ja uusia ympäristötekojen tietotaitoja. Kestävät kylät -hanke linkittyy myös laajempiin maakunnallisiin ja kansallisiin ilmasto- ja ympäristöohjelmiin, kuten Pohjois-Savon ilmastotiekarttaan, joka tähtää hiilineutraaliin Pohjois-Savoon vuoteen 2035 mennessä.
Kestävät kylät -hanke toteutetaan Maaseudun Sivistysliiton ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n yhteistyönä. Hankkeessa mukana ovat myös muut hankealueen Leader-ryhmät eli Kehittämisyhdistys Mansikka ry, Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry sekä SavonLuotsi Leader ry. Yhteistyössä on mukana myös Pohjois-Savon Kylät ry.
Hankkeen toiminta käynnistyy alkusyksyn 2024 aikana ja kestää vuoden 2026 loppuun. Parasta aikaa käynnissä on kahden hanketyöntekijän rekrytointi Pohjois-Savoon.
Hanke saa rahoituksen Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 398 625 €, siihen on saatu 100 % tuki Pohjois-Savon ELY-keskukselta.
Lisätietoja
Maaseudun Sivistysliitto
Timo Reko, kehittämispäällikkö, ympäristö
timo.reko@msl.fi, p. 050 322 6798
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry
Jaana Paananen, toiminnanjohtaja
jaana.paananen@kalakukkory.fi, p. 040 510 3258
Pohjois-Savon Kestävät kylät -hanke verkossa: https://msl.fi/ymparisto/kestavat-kylat/pohjois-savon-kestavat-kylat/
Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on vuonna 1952 perustettu valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. MSL tukee maa- ja kylähenkistä elämäntapaa, ihmisten omaehtoisesta kasvua, luovuutta, yhdenvertaisuutta sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Maaseudun Sivistysliiton perustoimintana on pitää yllä opintokeskusta ja MSL-verkko-opistoa sekä tukea jäsenjärjestöjään. MSL myös toteuttaa maaseudun kehittämishankkeita ja järjestää kulttuuritoimintaa. MSL on kokenut hankkeiden vetäjä ja yhteistyökumppani.
Hanketoimintaa on toteutettu monien eri ohjelmien ja rahoituslähteiden kautta ja usealla eri ohjelmakaudella. Maaseudun Sivistysliiton päätoimisto sijaitsee Helsingissä, aluetoimistot Joensuussa, Saarijärvellä ja Oulussa. Yksi Maaseudun Sivistysliiton keskeisimmistä toiminnan teemoista on ympäristösivistys, jota toteutetaan opinnollisin, maaseutukehittämisen ja kulttuurisen aktivoinnin keinoin. Taiteen, tieteen, ympäristökasvatuksen ja yhteisöllisen toiminnan avulla herätetään henkilökohtaista luonto- ja ympäristötietoisuutta. Osallistujia aktivoidaan sekä omakohtaisen että yhteisöllisen vastuun ottamiseen luonnosta ja elinympäristöstä.
