Valokuitua kylille markkinaehtoisella rakentamisella?

Tietoa verkoista -hanke kartoittaa alueita, joiden asukkailla on kiinnostusta markkinaehtoiseen valokuiturakentamiseen.

Pohjois-Savossa suuri osa maaseutumaisista alueista on ilman kiinteää ja toimintavarmaa valokuituverkkoa. Maakunnan tilannetta on pyritty parantamaan Euroopan maaseuturahaston kyläverkkotuella. Tukirahat eivät riitä kaikille, eivätkä alueet ole keskenään tasa-arvoisia tuen myöntämisen suhteen. Tukikelpoisuus määräytyy Suomen Ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu -luokituksen perusteella.

Etenkin Kuopion, Iisalmen ja Varkauden lähiympäristössä on laajoja alueita, jotka luokitellaan kaupungin kehysalueeksi. Nämä alueet jäävät sijaintinsa perusteella kyläverkkotuen ulkopuolelle, ja ovat vaarassa jäädä valokuiturakentamisen väliinputoajiksi. Markkinaehtoinen, ilman EU:n tukea toteutettava valokuituverkko voisi olla ratkaisu ongelmaan.

Tietoa verkoista -hankkeen keräämien tietojen mukaan mobiiliverkkojen laatu on kehno useilla kaupunkien kehysalueilla. Valokuitutoimijoilla on kiinnostusta rakentaa maaseudulle, koska kaupunkialueet alkavat olla jo kuidutettuja.

Tietoa verkoista -hanke haluaa toimia sillanrakentajana kyläläisten ja valokuitutoimijoiden välillä. Hanke auttaa kiinnostuneiden kiinteistöjen osoitelistojen keräämisessä ja järjestää tilaisuuksia, joissa kyläläiset ja valokuitutoimijat pääsevät kohtaamaan toisensa.

Onko sinun kotikyläsi vailla parempia verkkoyhteyksiä? Ota yhteyttä hankkeen työntekijöihin. Katsotaan yhdessä, miten asiassa päästään eteenpäin.

Oletko valokuitutoimija? Tietoa verkoista voi auttaa asukkaiden aktivoinnissa ja kiinnostuneiden kartoituksessa. Ota yhteyttä hankkeen työntekijöihin. Katsotaan yhdessä, miten ja millä alueilla asiassa päästään eteenpäin.

Yhteyksiä vai ei -tilaisuudet

Yhteyksiä vai ei? -tilaisuuksia järjestettiin syksyn -25 ja kesän -26 aikana 33 eri kylällä. Huonojen verkkoyhteyksien alueille keskitetyissä tilaisuuksissa jaettiin tietoa asukkaiden omaehtoisista keinoista yhteyksien parantamiseen ja kartoitettiin halukkuutta valokuituverkon hankkimiseen kyläverkkotuen avulla.

Yhteyksiä vai ei? -tilaisuuksiin osallistui 586 ihmistä, ja usein paikalla oli myös alueille valokuidun rakentamista suunnittelevien yritysten edustajia. Tilaisuudet poikivat 14 kyläverkkotukihakemusta.

Laajakaistayhteydet

Valokuituverkon laajentamiseksi hankkeessa aktivoidaan maakunnan asukkaista mukaan valokuituhankkeisiin. Taajamissa operaattorit rakentavat verkkoja jopa ilman liittymismaksua, mutta haja-asutusalueilla tarvitaan asukkaiden aktiivisuutta kyläverkon rakentamisessa.

Jos liittyjiä on paljon, kyläverkko voi syntyä kyläläisten ja kaupallisen operaattorin yhteistyöllä. Toinen vaihtoehto on toteuttaa verkko jonkin yhdistyksen tai osuuskunnan omana hankkeena.

Mikä on kyläverkkotuki?

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan mm. kyläverkkojen rakentamista. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu.

Tuen enimmäismäärä on 65 % ja hankkeen omarahoitusosuutta voi kattaa talkootyöllä.
Tukea voivat saada esimerkiksi kyläyhdistykset, kunnat, osuuskunnat ja paikallisoperaattorit.

Nykyinen tukikausi loppuu vuoden 2027 lopussa ja tuetut hankkeet täytyy saada valmiiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.

Seuraavan ohjelmakauden tuista ei ole mitään varmuutta, joten verkkojen rakentamisessa kannattaa aktivoitua heti!

Tietoa verkoista hankeinfo

Tietoa verkoista -tiedonvälityshankkeessa lisätään maaseudun asukkaiden, yritysten ja toimijoiden tietoa ja osaamista erilaisista vaihtoehdoista verkkoyhteyksien parantamiseksi ja aktivoidaan heitä etsimään toteutusvaihtoehtoja ja verkostoitumaan ratkaisujen toteuttamiseksi.

Hanke toteutetaan koko Pohjois-Savon maakunnassa ja toimenpiteet painottuvat huonojen verkkoyhteyksien alueille. Hankkeen kustannusarvio on 266 700 €, toteutus 30.6.2027 mennessä.

Lue lisää valtakunnallisessa Hankerekisterissä julkaistusta hankekortista.
Hanke on saanut rahoituksen Euroopan maaseuturahastosta Pohjois-Savon ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.