Kutsu kumppanuuspöytään
Osallisuustyö käynnistetään kutsumalla kumppanuuspöytään eri sektoreiden edustajat (ks. erillinen kuvaus kumppanuuspöydästä). Koollekutsujana toimii kunta. Yhdessä sovitaan kehittämisen painopisteet, jotka tässä vaiheessa perustuvat ensisijaisesti kuntaorganisaation tarpeisiin huomioiden kuitenkin muiden osallistujien ajatukset. Osallistujien määrä 5–15 henkilöä.
Palvelupaja
Seuraavassa vaiheessa toteutetaan palvelupaja, johon kutsutaan mukaan laajasti kunnan alueelta ihmisiä (yhdistykset, yritykset, seurakunnat, kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt). Palvelupajassa mukana on kumppanuuspöydän ydinryhmä. Palvelupajan konsepti on kehitetty world cafeen pohjalta. Mallia on yksinkertaistettu. Ydinryhmä määrittelee asiat, joihin halutaan ideoita (mikä missäkin tärkeää: nuoret, ikäihmiset, elinvoima, erilaiset palvelut, tyhjät tilat ja niiden käyttö + vapaat ideat). Kun ideat on kirjoitettu, niitä äänestetään ja tehdään jatkoideointia. Ideoita, jotka saavat eniten ääniä ydinryhmä/kumppanuuspöytä lähtee viemään eteenpäin. Tässä pääsevät mukaan myös ne, jotka eivät halua osallistua keskusteluun. Palvelupajan toteutus kuvattu omalla alisivulla.
- Palvelupajan jälkeen avataan sähköisten ideoitten kerääminen samojen teemojen osalta. Osallistumaan pääsevät nekin, jotka eivät ole päässeet mukaan palvelupajoihin.
- Kumppanuuspöydässä työstetään asioiden eteenpäin viemistä. Tarvittaessa kutsutaan vielä jatkotyöstöön kuntaorganisaation työntekijöitä, luottamushenkilöitä, yhdistyksiä ja/tai yrityksiä kumppanuuspöydän alatyöryhmiin, yhdistys-, yhteisö- tai yritysiltoihin tai työpajoihin.
- Koko prosessin ajan viestitään avoimesti sekä osallistuville tahoille että kuntalaisille siitä, mitä tehdään. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti ja mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisesti. Kannattaa hyödyntää viestinnässä sosiaalista mediaa, sähköisiä ja digi-alustoja sekä perinteisiä viestinnän tapoja.
- Näin asiat etenevät: a) kunnan talousarvioon b) yhteiseen tekemiseen (positiivinen pöhinä), tilojen yhteiskäyttöön tms. c) hankkeiden sisältöön, joille haetaan erillistä rahoitusta (rahoittajat, joukkorahoitus, talkootyö, yritysrahoitus tms.) d) resurssien kohdentamiseen/lisäämiseen e) tarvittaessa säästökohteiden valintaan f) jopa isompien haasteiden ratkaisuun.
Edellä kuvattu sopii Osallistuvan budjetoinnin oppaassa esitettyihin erilaisiin vaihtoehtoihin ja esimerkkeihin – viisi syytä, neljä tapaa.
Viisi syytä hyödyntää
- Määrärahojen kohdentaminen
- Tulojen ja resurssien kartoitus
- Yhteissuunnittelu
- Säästökohteiden valinta
- Yhteistyötä edellyttävien haasteiden ratkaisu
Neljä tapaa toteuttaa
- Tehtävä tai toimiala
- Alue tai kaupungin/kunnanosa
- Hanke
- (Prosentti)osuus budjetista
Tällä konseptilla Kirkonkylät palvelukeskuksina hankkeessa päästiin isojenkin asioiden yhteiskehittämiseen sekä eri osapuolten vastuunottoon – työn jakoon. Toimintatapa hyödyttää paitsi asukkaita, myös kuntien elinvoiman säilyttämistä ja kehittämistä. Osalla on myös iso merkitys kunnan talouden näkökulmasta. Konsepti on yhdistelmä erilaisia osallisuuden malleja: kumppanuuspöytä, osallistuva budjetointi, asukastilaisuudet, viestinnän eri keinot ja monet muut osallisuuspelissäkin esiintyvät toimintamallit.
