Digisyrjäytyminen

Ilmiönä digisyrjäytyminen: keitä, miksi, missä? – ratkaisuja etsimässä -webinaarin 8.12.2022 tallenne (linkki YouTube-videoon, kesto 2:53:58)

Webinaarin esitykset

DigiIN -hankkeen tuloksia ja suosituksia, koordinaattori, tutkija Lotta Virtanen, THL (pdf)

Ratkaisuja ikäihmisille, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo (pdf)

Neuvontaa ja taloudellista tukea nuorille, asiantuntija Tiina Saarela, Kirkkohallitus (pdf)

Viisi ratkaisua maahanmuuttaneille, Digi Up -hanke, projektipäällikkö Artëm Kuosti, Moniheli ry (pdf)

Hyvinvointia ja yhdenvertaista asiointia, saavutettavuusasiantuntija Tapio Haanperä, Kehitysvammaliitto (pdf)

Henkkarit kaikille – kirkko-pankki-kunta yhteistyö, kunnanjohtaja Pia Harmokivi ja palveluneuvoja Hanne Mantere, Vesannon kunta (pdf)

Etäkotihoito ja kimppakyydit, kotihoidon päällikkö Anne Puurunen, Siilinjärven kunta (pdf)

Alusta palveluohjauksen ja omaisten kumppanina, toimitusjohtaja Vesa Linnanmäki, Tarjoomo osuuskunta (pdf)

Sähköisten palveluiden ”valintamyymälä”, Erkki Martikainen, Meijän digi – Digibussi -hanke, Maaseudun Sivistysliitto MSL (pdf)

Vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin (vastaukset avautuvat pdf-tiedostoina)

• Millainen vastuu kunnalle on digituen järjestämisestä? (pdf)
  
• Miten työelämän ulkopuolella olevan työikäisen väestön digiosallisuus huomioidaan tällä hetkellä julkisissa palveluissa? (pdf) Työttömän on lähes välttämätöntä osata asioida sähköisesti viranomaisasioinnissa. Työelämään pääsemiseksi on osattava vähintään perusdigitaitoja, mutta parempi jos osaisi ymmärtää ja soveltaa digiä. Miten pidetään huoli, etteivät nämä ihmiset digisyrjäydy?
  
• Miten digisyrjäytyminen ja digiosaaminen koetaan työikäisten keskuudessa? Millä mitata työnkuormittavuutta alati muuttuvissa työdigialustoissa, järjestelmissä, käytettävissä ohjelmissa? Jäävätkö työikäiset ikäihmisten ja nuorten digisyrjäytymisen varjoon?

• Mihin toimiin valtio, maakunnat ja kunnat ovat ryhtymässä, jotta Suomeen saataisiin tietoyhteiskunnan vaatimukset täyttävät, 100% kattavat ja ilmaston ääri-ilmiöitä kestävät valokuituverkot?
  
• Selvitelkää, miksi puhutaan syrjäytymisestä, vanhojen ihmisten kohdalla on kysymys syrjäyttämisestä, jossa ei näytä olevan hiipumisen merkkejä, puheista huolimatta.
  
• Osaan käyttää verkkopalveluja, jos ne pysyvät samanlaisina. Miksi pankit ja muut palvelun tuottajat (myös julkiset) muuttavat jatkuvasti sivujensa sisältöä ja toimintaa?
  
• Onko kuntien tai valtion ajatuksena kustantaa tulevaisuudessa digilaite ja nettiyhteys vähävaraisille? Tämä on esteenä digiosallisuudelle.
  
• Mitä konkreettista on tehty digisyrjäytyneiden löytämiseksi?
  
• Kuinka tulevien hyvinvointialueiden palvelut ovat varmistettu myös niillekin ryhmille, jotka eivät ole digiyhteyksien tavoitettavissa?
  
• Kun on etsiviä nuorisotyöntekijöitä, voisiko olla ja ketkä organisoisivat digisyrjäytymisuhan alaisia ikäihmisiä ja vastaavia etsiviä työntekijöitä?
  
• Miten on, kuuluuko ’digitaalisuus’,  ’digisyrjäytyminen’ ja ’digipalvelu’ helposti ymmärrettävien termien joukkoon. Mihin näitä digi-etuliitteillä varustettuja termejä oikeastaan tarvitaan?
  
• Miten varmistetaan, että Yhteishaussa AMK-pääsykokeessa olevilla nuorilla on toimivat läppärit? Onko tutkittu kuinka monta nuorta jää yhteishaun ulkopuolle, kun sähköiseen pääsykokeeseen ei saa konetta lainaan kouluilta, eikä nuori tai nuoren läheiset omista läppäriä? Onko tämä kuinka iso ilmiö? Itse väitän, että lisää nuorten digisyrjäytymistä, koska yhteishaussa ei ole mitään takuuta opiskelupaikasta.
  • Esitimme kysymyksen Opetus- ja kulttuuriministeriölle, mutta emme saaneet vastausta.